Oi ja voi. Kotona ollaan kun sattuu.
Aika ei tahdo kulua kun ei pysty kummoisia touhuilemaan.
Ripustin ensimmäisen joulutähden vintin ikkunaan. Miksipäs ei. Piristää kivasti pimeää, sateista ja koleaa aikaa. Vintin aula toimittaa meillä muuten lasten pelipaikan ja videontöllötysnurkan virkaa ja on toiminut siinä oikeinkin hyvin.
Aijai. Onneksi on tuo karvainen lähihoitaja, joka kiipeää kehräämään rinnalle, minne emäntä ikinä pötkähtääkään pitkälleen.
<3
Tekisi mieli rapsuttaa tuota karvaista masua. Koska kyseessä on kissa, se joko nauttisi tai hyökkäisi käteen kiinni :D
VastaaPoistaSanopa muuta! :D Onneksi hyökkäyksiä tapahtuu harvoin.. :)
PoistaVoi apua, teillä on blogimaailman varmaan söpöimmät kissat :D. Tuota massua...
VastaaPoista